Syömishäiriöt

Syömishäiriöt ovat yllättävän tavallisia, mutta vakavia psykosomaattisia tiloja, jotka ilmenevät mm. häiriöinä suhteessa omiin ruokailutottumuksiin, painoon, kehokuvaan sekä käsityksiin itsestä tavalla, joka vakavasti uhkaa henkilön terveyttä ja/tai psykososiaalista toimintakykyä.

Vaikka syömishäiriöt yleensä liitetään nuoriin naisiin, ne eivät ole milläänlailla sidottuja ikään tai sukupuoleen. On esitetty arvioita, että viidesosa naisista sairastaa jonkinasteista syömishäiriötä, mutta myös poikien ja miesten syömishäiriöt ovat selkeästi yleistyneet, kuten myös lasten ja vanhusten. Syömishäiriöiden yhtenä syynä on pidetty länsimaissa levinnyttä vääristynyttä ihannetta sairaalloisesta laihuudesta. Vakavasta syömishäiriöstä kärsii noin 2% väestöstä.

Syömishäiriöiden puhkeamisen kannalta suurimpana riskiryhmänä pidetään tunnollisia ja kilttejä 12-18-vuotiaita tyttöjä. Tunnetuimmat syömishäiriöt ovat laihuushäiriö, eli anorexia nervosa sekä ahmimishäiriö eli bulimia nervosa. anoreksiaan sairastuvat useimmiten puberteetti-ikäiset ja bulimiaan hieman vanhemmat, itsenäistymässä olevat tytöt.

Syömishäiriöihin liittyy usein hyvin vakavia terveysongelmia, joiden vuoksi on tärkeää hakeutua hoitoon nopeasti. Mitä nopeammin hoitoon hakeudutaan, sitä parempi on ennuste hoidon tehoamisen suhteen. Syömishäiriöiden hoito perustuu useimmiten yksilön omien tarpeiden pohjalta muodostettuun yksilöterapian, ravitsemusterapian, lääkehoidon sekä psyykkisen ja fyysisen tilan seurannan yhdistelmään. syömishäiriö koettelee sairastuneen koko perhettä ja lähipiiriä, joten on tärkeää, että myös he saavat tarvitsemansa tuen ja tiedon syömishäiriöistä ja niiden hoidosta.

Kaikille syömishäiriöille yhteisiä oireita ovat eristäytuminen, masentuneisuus, itseinhontunteet ja ahdistuneisuus. Syömistä hallitsevat erilaiset säännöt ja rituaalit, joista poikkeamisesta sairastunut sitten rankaisee itseään. Ajatukset pyörivät ruuan ympärillä eikä keskittyminen muuhun onnistu. Syömishäiriö alkaa vähitellen hallita ihmistä yhä enemmän ja enemmän. Yleistä on, ettei syömishäiriö esiinny ainoastaan selkeänä anoreksiana tai bulimiana, vaan on yhdistelmä useammista eri syömishäiriöistä.

Syömishäiriöiden toteamisen suhteen avainasemassa ovat terveydenhuollon ammattihenkilöt, opettajat, työterveyshoitajat sekä luonnollisesti syömishäiriötä sairastavan läheiset. Tilanteeseen kannattaa puuttua heti, kun syömishäiriötä on syytä epäillä, tärkeää on kuitenkin lähestyä aihetta hienovaraisesti, sillä sairastunut kokee aiheen usein hyvin vaikeaksi, ja häpeää omaa tilannettaan. Parheiten tämä toteutuu tarjoamalla sairastuneelle tukea ja ohjaamalla tätä hoidon piiriin.Yhteistyön, rohkeuden ja läheisten positiivisen asenteen avulla sairauden voittaminen on mahdollista.

Yleisimmät syömishäiriöt:

Anorexia Nervosa (laihuushäiriö)
Anoreksiaan kuuluu syömisen vähentäminen niin, että henkilö laihtuu vakavasti alipainoiseksi. Anoreksiaan sairastunut ihminen pelkää lihoamista kuollakseen, ja näkee itsensä lihavana, vaikka saattaa olla luurangon laiha. Tytöillä kuukautiset saattavat jäädä pois jo rajun laihtumisen alkuvaiheessa.

anereksia aiheuttaa ihmisen keholle hyvin vaarallisia ongelmia. Edellä mainittu kuukautisten poisjäämisen aiheuttama hormoonitoiminnan muutos aiheuttaa lapsettomuutta sekä jo muutamassa kuukaudessa luuston haurastumista ja pitkällisenä myös osteoporoosia eli luukatoa. Sairauden jatkuessa pitkään myös aivoaine vähenee heikentäen ajattelukykyä. Muita sairauden ulkoisia merkkejä saattavat olla nälkiintyneen kehon iholle kasvattama valkoinen lanugo-karva, joka on sinänsä vaaraton, mutta kiusallinen oire ja selkeä merkki ravinnon puutteesta. Mikäli sairastunut syö esimerkiksi runsaasti porkkanaa, saattaa ihelle tulla keltainen karoteenipigmentti. Tämän lisäksii nälkiintyminen aiheuttaa runsaasti psyykkisiä oireita, joista tavallisimpia ovat masentuneisuus, kiukkuisuus, ahdistuneisuus, unettomuus, jaksamattomuus sekä kyvyttömyyys innostua edes aiemmin iloa tuottaneista asioista.

Bulimia Nervosa (ahmimis-tyhjennyshäiriö)
Bulimian oireita ovat toistuvat ahmimiskohtaukset, joiden aikana henkilö syö suuremma määrän kuin terve ihminen syö edes ylensyödessään. Bulimiaa sairastava ihminen kompensoi ylensyömisen lihottavan vaikutuksen esimerkiksi oksentamalla, käyttämällä ulostus- tai nesteenpoistolääkkeitä sekä liikkumalla pakonomaisesti. Bulimiaa sairastava henkilö kokee vartalonsa vastenmielisenä ja pyrkii oireillaan laihduttamaan tai estämään lihoamista. Hänen itsetuntonsa on sitoutunut kehon painoon ja muotoon.

Myös Bulimia, kuten anoreksiakin aiheuttaa vakavia fyysisiä oireita. Vaarallisimpia niistä ovat rytmihäiriöt, jotka seuraavat oksentamisen aiheuttamasta suolojen epätasapainosta. Tämän lisäksi oksennettaessa suuhun nouseva happo syövyttää hampaita, joten pitkään oirehtineella etuhampaan saattavat olla muotoutuneet koveriksi ja takahampaissa paikat saattavat olla pois syöpynyttä hammasluuta korkeammalla. Osalla bulimiaan sairastuneista kuukautiset saattavat olla epäsäännölliset tai jäädä kokonaan pois. Myös bulimiaan liittyy kehon fyysisen tilan aiheuttamia psyykkisiä häiriöitä, kuten väsymystä, masennusta ja innottomuutta.

BED (Binge eating Disorder)

BED on tavallisin epätyypillinen syömishäiriö. Epätyypillisten syömishäiriöiden taudin kuva muistuttaa anoreksiaa tai bulimiaa, mutta jokin keskeinen oire puuttuu. Esimerkiksi ahmimishäiriöllä tarkoitetaan syömishäiriötä, jossa ihminen ahmii suuria määriä ruokaa hyvin nopeasti, mutta ei bulimikon tapaan välttämättä oksenna tai pyri muuten estämään lihottavia vaikutuksia, tällaisesta häiriöstä kärsivät saattavat olla reilustikin ylipainoisia, niin heidän painonsa vaihtelee voimakkaasti, sillä ahmimiskohtaukset ovat toistuvia ja hallitsemattomia ja ihminen häpeää niitä pyrkien salaamaan ne läheisiltään. Ahmiminen aiheuttaa henkilölle häpeäntunteiden lisäksi ahdistusta, masennusta ja monia muista psyykkisiä oireita.

Joskus ahmimista yritetään hallita jättämällä syöminen väliin aamulla tai aamupäivällä, tai muutoin jättämällä aterioita väliin, tämä kuitenkin vain pahentaa ahmimiskohtauksia, kun ihminen on hirvittävän nälkäinen ja näin ahmii illalla aina vain suurempia määriä. Ahmimishäiriä alkaa usein jo hyvin nuorena ja on yleisempää naisilla kuin miehillä.

Ortorexia Nervosa (Tervellisen ruuan pakkomielle)
Ortoreksia saa usein alkunsa ihmisen halusta tulla terveemmäksi seuraamalla terveellisempää ruokavaliota, joka pikkuhiljaa muodostuukin pakkomielteeksi. Ruuan ajatteleminen alkaa hitaasti viedä yhä suuremman osan ihmisen ajasta ja alkaa saada jopa uskonnollisia rituaaleja muistuttavia piirteitä. Ennen pitkää ortoreksia saavuttaa pisteen, jossa henkilö käyttää kaiken aikansa ja voimavaransa aterioidensa suunnitteluun, ruoka-aineiden hankintaan, ruuanvalmistukseen ja syömiseen, eli hänen koko elämänsä pyöriikin ruuan ympärillä. Ortoreksiaa sairastavat saattavat käyttää paljon aikaa lähestensä ja tuttaviensa käännyttämiseen toteuttamaan tätä samaa kaavaa. Usein ortoreksia johtaa anoreksiaan tai bulimiaan sairastumiseen.

Lisätietoa syömishäiriöistä:

http://www.syomishairioliitto.fi/

http://www.glaxosmithkline.fi/terveytesi/pdf/syomishairio.pdf

http://www.kuntoutussaatio.fi/tutkimustoiminta/insp20.html

http://www.tukiasema.net/teemat/artikkeli.asp?docID=177

http://www.nyyti.fi/linkit_ja_artikkelit/artikkelit/ravinto_ja_ruokailu.htm

http://www.terveysportti.fi/pls/kh/kh_julkaisu.NaytaArtikkeli?p_artikkeli=hoi33030